Moni kristitty kantaa mukanaan vanhojen virheiden, syntien ja huonojen valintojen taakkaa. Vaikka olisi pyytänyt anteeksi ja uskoisi Jumalaan, syyllisyyden tunne saattaa silti nousta pintaan vuosienkin jälkeen. Mieleen voivat palata sanat, teot tai valinnat, joita katuu syvästi.
Jos tunnistat tämän omassa elämässäsi, et ole yksin. Raamattu kertoo, että Jumalan anteeksianto ei perustu siihen, kuinka hyvin onnistumme unohtamaan menneisyytemme, vaan siihen, mitä Kristus on tehnyt puolestamme.
Jumalan sydän on täynnä armoa
Psalmissa 103 kuvataan kauniisti Jumalan luonnetta:
“Laupias ja armahtava on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. Ei hän iäti vaadi tilille eikä pidä vihaa ainiaan. Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahojen tekojemme mukaan.” (Ps. 103:8–10)
Moni meistä kohtelee itseään ankarammin kuin Jumala kohtelee meitä. Saatamme ajatella, että meidän pitäisi vielä kärsiä tai kantaa häpeää tekemistämme virheistä. Jumala kuitenkin ilmoittaa olevansa armahtava Isä.
Psalmissa jatketaan:
“Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän rikkomuksemme.” (Ps. 103:12)
Huomaa, ettei Jumala sano siirtävänsä syntejä vain vähän kauemmas. Hän siirtää ne niin kauas, ettei niitä enää löydy. Kun Jumala antaa anteeksi, hän ei pidä syntejä jatkuvasti esillä eikä muistuta niistä sinua vastaan.
Vaikka syntisi olisivat kuinka raskaita
Joskus syyllisyys johtuu siitä, että koemme tehneemme jotain liian pahaa annettavaksi anteeksi. Jumalan sana vastaa myös tähän pelkoon:
“Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, ne tulevat lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat villanvalkoisiksi.” (Jes. 1:18)
Jumalan anteeksianto ei riipu synnin koosta vaan hänen armostaan. Hän ei pyydä meitä ensin puhdistamaan itseämme. Hän kutsuu luokseen juuri sellaisina kuin olemme.
Moni uskova hyväksyy helposti ajatuksen, että Jumala antaa anteeksi muiden synnit, mutta omien virheiden kohdalla epäilee. Jesajan kirjan lupaus on kuitenkin tarkoitettu jokaiselle. Jumala pystyy puhdistamaan myös ne asiat, joita itse pidämme häpeällisimpinä.
Fariseus ja publikaani – kumpi lähti kotiin vanhurskaana?
Jeesus kertoi vertauksen kahdesta miehestä, jotka menivät temppeliin rukoilemaan (Luuk. 18:9–14). Fariseus luetteli Jumalalle omia hyviä tekojaan. Publikaani puolestaan ei uskaltanut edes nostaa katsettaan taivaaseen, vaan rukoili:
“Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.”
Jeesus sanoi yllättävästi, että juuri publikaani lähti kotiin vanhurskaana.
Tämän kertomuksen sanoma on vapauttava. Jumalan edessä ratkaisevaa ei ole oma täydellisyytemme vaan nöyrä turvautuminen hänen armoonsa. Kun tunnustamme syntimme ja käännymme hänen puoleensa, hän ei työnnä meitä pois.
Syyllisyyden keskellä saatamme ajatella, että meidän täytyy ensin tulla paremmiksi ihmisiksi ennen kuin voimme lähestyä Jumalaa. Jeesuksen vertaus opettaa päinvastaista: juuri syntinen saa tulla hänen luokseen.
Anteeksianto perustuu Jeesuksen työhön
Roomalaiskirjeessä apostoli Paavali selittää, miksi voimme luottaa Jumalan anteeksiantoon:
“Mutta nyt Jumala on laista riippumatta ilmoittanut vanhurskautensa… kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, mutta saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.” (Room. 3:21–24)
Tämä on evankeliumin ydin. Kukaan ei pelastu omien ansioidensa perusteella. Jokainen tarvitsee armoa.
Kun Jeesus kuoli ristillä, hän kantoi meidän syntimme ja rangaistuksemme. Siksi anteeksianto ei perustu siihen, kuinka voimakkaasti tunnemme sen olevan totta. Se perustuu Jumalan lupaukseen.
Jos olet tunnustanut syntisi Jumalalle ja turvaudut Kristukseen, anteeksianto ei ole epävarma mahdollisuus vaan Jumalan lahja.
Kun syyllisyyden tunne palaa
On tärkeää ymmärtää, että syyllisyys tunteena voi joskus jatkua, vaikka synti olisi jo annettu anteeksi. Tunteet eivät aina kerro totuutta yhtä nopeasti kuin Jumalan sana.
Kun vanhat muistot nousevat mieleen, voit muistuttaa itseäsi:
- Jumala on armahtava ja laupias.
- Jeesus on sovittanut syntini ristillä.
- Jumala on siirtänyt rikkomukseni kauas pois.
- Anteeksianto perustuu Jumalan lupaukseen, ei tunteisiini.
Silloin katse siirtyy omasta menneisyydestä Kristukseen.
Sinulle, joka kannat raskasta taakkaa
Ehkä kannat mukanasi jotain, mitä et ole kertonut kenellekään. Ehkä jokin vuosien takainen teko aiheuttaa edelleen häpeää. Jumala tietää jo kaiken. Silti hän kutsuu sinua luottamaan hänen armoonsa.
Jeesuksen ristillä ei ole vain osittaista anteeksiantoa. Siellä on täydellinen sovitus jokaiselle, joka tulee hänen luokseen.
Sinun ei tarvitse viettää loppuelämääsi menneiden syntien vankina. Jumala tarjoaa vapautta, anteeksiantoa ja uutta alkua.
Tänäänkin voit rukoilla publikaanin tavoin:
“Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.”
Ja luottaa siihen, että hän kuulee rukouksesi.
Rukous
Rakas taivaallinen Isä,
kiitos siitä, että olet armollinen ja täynnä rakkautta. Tunnustan sinulle ne asiat menneisyydessäni, jotka vielä painavat sydäntäni. Anna minulle voimaa uskoa, että Jeesuksen ristintyö riittää myös minun syntieni sovitukseksi.
Auta minua jättämään menneet virheeni sinun käsiisi ja vastaanottamaan anteeksiantosi. Vapauta minut turhasta syyllisyydestä ja täytä sydämeni rauhallasi.
Jeesuksen nimessä.
Aamen.
